Tomuisten otaksumien dynamiittiräjäyttely

Eläinsuojelukeskus Tuulispää ja Animalia Forssa järjestivät eilen torstaina kasvisruokakierroksen Forssan Prismassa. Kierrosjuontajina olivat Piia Anttonen ja Ilona Pirinen, ja osallistumaan olivat tervetulleita kaikki elämänsä ja eläinten elämän muuttamisesta kiinnostuneet kansalaiset. Kierros käsitteli oikeastaan kaikkia tuotteita, joissa ei ole eläinperäisiä ainesosia (eli vegaanituotteita toim.huom.), eikä pelkkiä lihattomia asioita.

Kierroksesta ja kaikista markkinoiden meille auliisti tarjoamista hyvistä jutuista inspiroituneena päätin kirjoittaa tämän kirjoituksen, ja nyt seuraakin armoton kasvisruokien ylistysorario ja kuluneiden otaksumien dynamiittiräjäyttely! Esittelen tässä kirjoituksessa viisi yleistä veganismia koskevaa myyttiä, jotka kasviskierroksella kävijä huomaa silkaksi salaliitoksi.

Vegaaniruoka on pahaa

Kuvat puhuvat puolestaan:

Vegaanisten ja lievästi mauttomien Marie- ja Digestive-keksien lisäksi hyllyä koristaa muun muassa XL-suklaakeksit ja juustokakun makuiset keksit!

Paatuneinkin munakeksinystävä ja voipullapesukarhu vakuuttuu veganismin ilosanomasta viimeistään keksihyllyä vilkaistuaan.



 

 

 

 

 

 

 

 

 

Veganismi on vaikeaa

Normikauppojenkin hyllyistä nykyään löytyy lähes joka kuukausi joku uusi vegaaniherkku. Mikä parasta, usein myös ihan tavalliset ruoat, jotka eivät itseään edes vegaanisina mainosta, sattuvat olemaan vegaanisia. Ihan paras tietolähde kaikkien vegaanituotteiden metsästykseen on vegaanituotteet.net, josta löytyy jaoteltuna kaikki kekseistä ja herkuista valmisruokiin ja leivänpäällisiin. Ja ei sen listan kanssa kaupassa tarvitse salapoliisia joka kerta leikkiä ellei tahdo. Kerran kun jotakin vegaanisena ostaa, sen kyllä muistaa myöhemminkin. Siispä kauppareissut saa halutessaan sujumaan yhtä vaivattomasti ja alitajuisen lihasmuistin saattelemana kuin kuka tahansa muukin.

Vegaaniruoasta ei saa proteiinia

Pysykää vahvoina Suomen porkkananpurijat, kehottaa bussipysäkin mainoskin ja salakavalasti koittaa saattaa tietoisuuteemme vääjäämättömän kriisin siitä, riittääkö syömämme proteiini pitämään meidät vahvoina, ja tarjoaa kaikkivoipaiseksi ratkaisuksi lehmäperäistä maitotuotetta. Tofut, soijasuikaleet, linssit ja pavut ovat jo melko tuttuja rikkaita proteiinilähteitä kasvistyypeille, mutta tähän tunteita kuohuttavaan kansalliseen proteiinikeskusteluun tuli aivan uusia ulottuvuuksia kun kasviskierroksella paljastui, että terveellisen määrän proteiinia voi hyvin saada ihan ilman mitään erillisiä proteiinilisiäkään vihanneksista ja hedelmistä. Esimerkiksi parsakaalissa on noin puolet proteiinirikkaana pidetyn maitorahkan proteiinimäärästä, eli aika hyvin siihen nähden, että moni ei ajattele perusvihannesten sisältävän proteiinia lähes lainkaan!

Vegaaniruoat ovat luonnottomia

Lehmänmaidonjuontia perustellaan usein kalsiuminsaannilla ja muulla niiden oletetulla terveellisyydellä. Lehmänmaitoihin kuitenkin lisätään keinotekoisesti kalsiumia ja vitamiineja, jotta niistä terveellisiä saataisiin. Tätä samaa tehdään myös monille kasvismaidoille (joita muuten on ihan määrätön määrä!), joten loppupeleissä kasvi- ja eläinmaidot ovat suht samalla viivalla kalsiumin ja vitamiinien ja niiden luonnollisuuden suhteen.

IMG_0062

Ennen ihmeteltiin, kuinka uusavuttomat lapset eivät tiedä että maito tulee lehmästä ja kaakao ruskeasta lehmästä – nykyään ruskean ja valkoisen lehmän lisäksi maitoa voi saada pähkinöistä, kaurasta, kookoksesta, tattarista, riisistä, soijasta… Gotta catch ’em all! (Kuvan tunnelmaa parantaa huomattavasti alakulman some-sormi, joka ei näköjään sitten osannut pysyä yksikätisen älykännykkäilykuvaamisen linssin tieltä pois.)

IMG_0064

Jotkut soijamaitoa kahvissaan kokeilleet rohkeliaat ovat saattaneet huomata, että toisinaan kasvimaito paakkuuntuu ikävän epäesteettisesti kahvin seassa. Onneksi Animalian Ilona Pirinen suositteli Rainbown suosikkikauramaitoaan saatesanoilla, että ei paakkuunnu kahvissa!





 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kasvisruokakierroksella selvisi myös, että maitojen lisäksi rasvoihinkin lisätään vitamiineja. Suomalaisilla yleisesti ottaen on usein puutetta D-vitamiinista, joten niin kasvi- kuin maitoperäisiin rasvalevitteisiin lisätään D-vitamiinia. Osa kasvisrasvalevitteistä on muutoin vegaanisia, mutta lisätty D-vitamiini saatetaan saada lampaan villarasvasta. Mutta löytyy lampaattomiakin levitteitä: esimerkiksi Sininen keiju on D-vitamiinia myöten välttänyt eläinkunnan tuotteet. Kumpi kuulostaa siis luonnollisemmalta, hiivauutteen vai lampaan villarasvan lisääminen leivän päälle? No joo, makuelämyksensä kullakin.

Loppujen lopuksi sekä vegaani- että sekaruokavalion luonnollisuus on yksinkertaisesti kokista kiinni. Molempia ruokavalioita edustaa koko joukko erilaisia jalostettuja ja prosessoituja valmisruokia, herkkuja, keksejä kuin myös tuoreita, käsittelemättömiä ja raikkaita perusraaka-aineitakin.

Vegaanius on kallista

Moni vegaanituote saattaa tuntua melko hintavalta, kuten pieni hummusnökäre tai tomaattimarinoitu herkkutofu kolmen euron hinnoillaan. Mutta niin on myös hintojen kuin luonnollisuuden laita, että niitä löytyy molemmista päistä, ja usein on helppoa löytää myös hyvin kukkaroystävällisiä vegaaniasioita. Esimerkiksi kuivat linssit ja pavut, kotimaiset juurekset, maapähkinät ja auringonkukansiemenet ovat yksi edullinen vaihtoehto pohjustaa oma ruokavalionsa melkoisen halvasti ja terveellisesti, ja vieläpä juuri samalla semiekologisesti ja -eettisesti. :)

IMG_0071

Ja jos härkäpapurouheen kilohinta tuntuu vielä turhan suurelta, onneksi toinen helppo, halpa ja kotimainen vastike löytyy: Vanhan Erkin oivallus! Hernerouhe!

IMG_0070

Jo pitkään Suomessa viljellystä proteiinipitoisesta härkäpavusta on povattu Suomen uutta vientivalttia. Härkäpapurouhetta on ruvennut saamaan jo normikaupoista, oujee! Valmistajan mukaan sitä voi laittaa piirakoihin, pihveihin, leipiin tai vaikka aamiaismuroihin (?).

Ei nää niin vakavia juttuja oo, nautitaas vaa hyvästä ruuasta!

 

 

 

 

 

 

 

PS. Vegaani on iloinen myös suihkussa ja siivotessaan

Kasviskierroksen lomassa viivähdimme myös siivoustarvike- ja kemikaalio-osastolla tutkimassa tuotteita, joita ei ole testattu eläinkokeilla.  Eläinkokeettomuuden tärkeyttä ei voi kyllin korostaa varsinkin siivousaineita ostettaessa, sillä ne ovat vakiona syövyttäviä aineita. Ostamalla aineita, jotka mainitaan Animalian eläinkokeettomien tuotteiden listalla, voi antaa äänensä eläinten syövyttämistä vastaan. :)

IMG_0075

Nykyään normikaupoissakin on jo aika iso valikoima ekotököttejä. Esimerkiksi Urtekramin tuotteet ovat kaikki eläinkokeilla testaamattomia.

______________________________________________________________________________
Karkki Manninen,

joka alkoi siirtyä kohti vegaanisempaa ruokavaliota huomatessaan, että se ei ole mahdotonta.

Seuraava kasvisruokakierros on huomenna 24.1. lauantaina kello 11. Lähtö Prisman C-ovilta.

 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: