Lautasen tyhjentäminen on ekoteko

Takana on nyt hieman reilut kaksi kuukautta keke-opintoja eli neljännes ensimmäisestä vuodesta. Tuntuu kuin koko maailma olisi mullistunut.   

Aiemmalta koulutukseltani olen ylioppilas, kokki ja restonomi. Takana on muutaman vuoden työkokemus ravintola-alalta. Nuo vuodet ovat olleet rankkoja ja opettavaisia. Tyytymättömyys alan palkkatasoon sekä fyysinen ja henkinen kuormitus ajoivat miettimään, mitä oikeasti haluan elämältäni ja millaista työtä haluan tehdä. Vietin unettomia öitä, otin selvää eri koulutuksista ja selasin työpaikkailmoituksia. Lopulta kohdalle osui ympäristö ja luonnonvara-ala ja erityisesti Kestävän kehityksen koulutusohjelma jäi kummittelemaan mieleeni.  

Ja tässä sitä nyt ollaan. Heti alkumetreillä tuli selväksi, että päätökseni keke-opintojen aloituksesta oli todellakin oikea. Palaset alkoivat loksahtelemaan kohdalleen. Tulevaisuudessa pystyn yhdistämään aiempaa osaamistani sekä kestävän kehityksen asiantuntijuutta helposti.  

Yksi parhaista puolista keke-opinnoissa on se, että opiskelijoiden on mahdollista profiloitua oman mielenkiinnon mukaan ja omalla aktiivisuudella pystyy vaikuttamaan myös opiskelun kestoon. Heti parin viikon opiskelun jälkeen lähdin opinto-ohjaajan kannustamana tutkimaan verkkokurssien tarjontaa ja löysin itselleni sopivan kurssin Savonia-ammattikorkeakoulun tarjonnasta. Kurssin nimi on Ilmastoystävälliset, kestävän kehityksen ruokavalinnat ja sen aikana olen todella pohtinut omia ruokailutottumuksiani. Aiemmin olen ollut kasvispainotteisesti ruokaileva sekaani, mutta hiljattain tein päätöksen lihansyönnin lopettamisesta. Syynä ovat sekä ilmastoasiat että eettiset kysymykset.  

Ruoka on kaikkia ihmisiä yhdistävä, jokapäiväinen asia ja myös yksi helpoimmista tavoista vaikuttaa omaan hiilijalanjälkeen. Eläinperäinen ruoantuotanto on yksi ympäristön kuormittajista ja siksi kasvisruokavalio on ympäristöteko. Ruoka ja ruokailutottumukset ovat kuitenkin myös mielipiteitä jakavia asioita. Vannoutuneet lihansyöjät ovat kyseenalaistaneet etenkin kouluruokailuun liittyvät uudet suuntaukset. Helsingin yliopiston opiskelijaruokala UniCafe on ilmoittanut luopuvansa naudanlihasta ja julkisuudessa on keskusteltu paljon myös maidon tarpeellisuudesta kouluissa ja päiväkodeissa. Kaikki eivät ole valmiita luopumaan liha-annoksestaan ja etenkin vanhempi sukupolvi tuntuu olevavakuuttunut siitä, että maito on ihmisille elintärkeä proteiinin ja kalsiumin lähde. Keskustelut aiheesta etenkin sosiaalisessa mediassa ovat olleet surkuhupaisaa luettavaa, mutta toisaalta ne ovat myös vakuuttaneet siitä, että kekeläisillä on vielä paljon työtä tehtävänä. Kaikkien ei tietenkään tarvitse ryhtyä kasvissyöjiksi, mutta omieruokavalintojen tarkkailu ja niiden seuraamusten tiedostaminen ovat jo ensimmäinen askel kohti parempaa huomista.  

Mielestäni kuitenkin kaikkein tärkein ruokaan liittyvä ilmastoteko on ruokahävikin pienentäminen. Ruokahävikkiä syntyy kodeissa, kaupoissa ja ravintoloissa ja ongelmana se on maailmanlaajuinen. Suomessa hävikkiä syntyy vuosittain 400–500 miljoonaa kiloa, josta lähes kolmannes tulee kotitalouksista. Maailmanlaajuisesti hävikkiä syntyy vuosittain 1,3 miljardia tonnia. Tällä määrällä voitaisiin ruokkia jopa kaksi miljardia ihmistä. Tulevaisuudessa väestönkasvun myötä myös ruuan tarve tulee kasvamaan, joten pelkästään ruokahävikkiä vähentämällä voisimme ratkaista osan tulevaisuuden ruokahuoltoon liittyvistä ongelmista.  

Mitkä sitten ovat niitä keinoja, joilla tavallinen kuluttaja voi vaikuttaa hävikin määrään? Tapoja on monia ja jotkut niistä ovat monille itsestäänselvyyksiä. Kuitenkin kertaus on tunnetusti opintojen äiti, joten kokosin yhteen mielestäni viisi parasta vinkkiä.  

1. Onko kokkaustaidot hallussa?  

Lähdetään liikkeelle ihan alkeista eli ruuanlaittotaidosta. Kun osaat ruuanlaitosta edes perusasiat, vältyt monilta virheiltä. Jos taidot ovat hakusessa, ruokaa syntyy liian suuria määriä tai lopputulos saattaa olla jopa kokonaan syömäkelvotonta. Kun kokkaustaidot harjoittelun myötä lisääntyvät, voit alkaa käyttämään ruuanlaitossa myös luovuuttasi, mikä taasen lisää elintarvikkeiden käyttömahdollisuuksia. Yleensä parhaat ruuat syntyvät ilman reseptiä juuri niistä aineksista, joita kaapista sattuu löytymään.  

2. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty 

Suunnittele etukäteen viikon ruokalista sekä ostoslistat. Näin vältyt hutiostoksilta eikä sinun tarvitse enää kaupassa tuhlata aikaasi ruokien miettimiseen. Etukäteen suunnittelemalla saat usein myös enemmän vaihtelua ruuanlaittoon etkä kyllästy tiettyihin ruokalajeihin.  

3. Tee jääkaappiratsioita  

Pidä huolta jääkaappisi järjestyksestä ja muista FIFO-sääntö: first in, first out eli käytä tuotteet aina järjestyksessä vanhimmasta uusimpaanÄlä jätä jämäruokia pyörimään kaapin perälle, vaan hyödynnä ne mahdollisimman pian ruokaa laittaessa. Tarvittaessa ylijäämäruokia voi myös pakastaa. Tarkkaile elintarvikkeiden päivämääriä ja opettele ero parasta ennen -päiväyksen sekä viimeisen käyttöpäivän välillä. Muista myös, että useita elintarvikkeita pystyy käyttämään vielä pitkään päiväyksen jälkeenkin, kunhan ne on säilytetty oikealla tavalla.  

4. Hyödynnä kauppojen ja ravintoloiden hävikkiruuat  

Hävikkiruokien ostaminen on ilmastoystävällisyyden lisäksi myös taloudellinen etuEsimerkiksi alennuksessa olevia leipiä tai lihoja voi ostaa kotiin pakastettavaksi suuremman määrän ja sulattaa niitä vähän kerrallaan käytön mukaan. Myös ravintolat tarjoavat nykyisin hävikkiruokaa asiakkaille edullisesti esimerkiksi ResQ Club -sovelluksen kautta. Netistä löytyy myös verkkokauppoja, kuten Matsmart ja Fiksuruoka, jotka myyvät vanhenevia tai myynnistä poistuneita elintarvikkeita alennetulla hinnalla.  

5. Santsikierrosta ei kannata häpeillä 

Ota lautaselle ruokaa vain sen verran kuin oikeasti jaksat syödä. Nälkäisenä ruuan todellista määrää on vaikea hahmottaa. Etenkin ravintoloiden buffetpöydissä monilla on tapana yliarvioida omat ruokahalunsa ja lautaselle tulee kahmittua tavaraa niin paljon kuin mahtuu. Ota mieluummin ensin pienempi määrä ruokaa ja hae sitten tarvittaessa lisää. Tee itsellesi lupaus, että syöt aina lautasen tyhjäksi.  

suunta3

HAMK Forssan kampuksen ruokalassa tarjotaan yhä sekä naudanlihaa että maitoa, mutta kekeläisten keskuudessa kasvisruokavaihtoehdot ovat todella suosittuja.  

Kirjoittaja on 1. vuoden kestävän kehityksen opiskelija Noora Taipale

Lähteet:

https://havikkiviikko.fi/tietoa-ruokahavikista/ 

https://www.sitra.fi/artikkelit/elaa-ja-syoda-yhden-maapallon-rajoissa/ 

https://yle.fi/uutiset/3-11020433 

https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006255409.html 

https://www.fiksuruoka.fi/ 

https://www.matsmart.fi/ 

https://www.resq-club.com/fi/ 

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: