Mitä on kestävä kehitys?

Kestävä kehitys on yhtäaikaisesti toimivaa paikallista ja yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata tuleville sukupolville yhtä hyvät tai paremmat toimintamahdollisuudet kuin nykyisillä sukupolvillamme on. Tähän päästään, kun kaikessa päätöksenteossa huomioidaan ihmisen toiminnan ja talouden vaikutus ympäristöön. Kestävän kehitys huomioi myös ihmisten välisen eriarvoisuuden ja tähtää tasa-arvoon sekä erityisesti huomioi elämän perustan muodostavien, eri eliölajien ekosysteemien elinvoimaisuuden ehtymisestä.

Näin määrittelee Wikipedia kestävän kehityksen. Kuulostaako teoreettiselta? Niin minunkin mielestäni. Teoreettisuudesta päästään helposti käytännön toimiin kuin huomaamatta, kun rupeamme tarkastelemaan omia kulutustottumuksiamme. Autojen sijaan junat sekä bussit kulkevat ja polkupyöräily kohottaa kuntoa, vähentäen samalla hiilidioksidipäästöjä. Sen lisäksi että tietoisuus liharuokatuotannon metaanipäästöistä ja vaikutuksista vesistöihin ovat jo lähes arkipäivää, notkuvat myös kauppojen hyllyt kasvis- ja vegaaniruokia. Ympäristötietoisena kansalaisena en siis enää syö lihaa ja vähennän myös lehmänmaitotuotteiden käyttöä. Myös kierrätys on arkipäiväistynyt asia ja me kaikki sen viitsiessämme osaamme. Kuvat muoviroskalautoista maailman meriltä ovat saavuttaneet kotimaisten viestimien kautta tietoisuutemme ja avanneet silmämme. Tästä viisastuneena kuluttajana olemme siirtynyt kestokasseihin ja tietoisesti vähentäneet muoviin pakattujen tuotteiden ostamista. Suomen kansainvälistyessä yhä enenevässä määrin, myös sosiaalisessa kestävyydessä on harpattu eteenpäin: hyväksymme myös erinäköiset ja -väriset, niin kanta- kuin uussuomalaiset osana suomalaista yhteiskuntaa. Osana sosiaalista kestävyyttä huomiomme myös opiskelu- ja työympäristömme meluttomuuden ja ymmärrämme vastuumme.

Kestävän kehityksen ajatusmaailman ymmärryksen lisääntymisestä kertoo myös ympäristöasioiden laajeneminen yhä nuorempien, mutta aktiivisten koululaisten keskuuteen. Tästä saamme kiittää ruotsalaista Gretaa, joka omalla positiivisella esimerkillään sai tuhannet eurooppalaiset koululaiset lakkoilemaan ilmaston puolesta! Greta Thunbergin hieno idea yhden koulupäivän käyttämisestä lakkoiluun Ruotsin parlamenttitalon edustalla juuri ennen vaaleja, osoittaen mieltä ja vaatien päättäjiltä tiukempaa ilmastopolitiikkaa, kasvoi Euroopan laajuiseksi massaliikkeeksi. Tämän me suomalaisetkin osaamme, kunhan esimerkillämme näytämme halumme toimia ekologisesti kestävämmän maailman puolesta!

Kaikkea tätä on kestävä kehitys, jonka ymmärrämme helpommin, kun sovellamme sen eri ulottuvuudet arkipäiväämme. Pienemmästä on aina helpompaa laajentaa suurempaan ja kun miellämme kestävyyden eri ulottuvuudet oman tietoisemman toiminnan kautta, on opinnoissamme helpompaa miettiä kestävämmän kehityksen ratkaisuja laajemmassa mittakaavassa, myös kansainvälisesti.

Kestävä kehitys on myös ympäristönsuojelua, johon kuuluvat rakastamme luonto monimuotoisine metsineen ja kirkasvetisine järvineen. Ja koska tietenkin haluamme tämän kaiken säilyvän, toteutamme sen helposti, omilla tietoisesti ekologisemmilla kulutustottumuksillamme. Kestävä kehitys ja ympäristönsuojelu ei ole vaikeaa, siihen tarvitaan vain halua ja tahtoa!

 

Kirjoittaja on 3. vuoden kestävän kehityksen opiskelja Hannele Ollilainen

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: