Puhetta ruoasta ja ilmastonmuutoksesta

Voiko oikeastaan mitään syödä, jos haluaa ajatella ympäristön parasta? Entäpä jos mukaan otetaan vielä oma terveys ja eläinten oikeudet? Päähän tässä vain menee sekaisin, kun niin montaa asiaa täytyy miettiä. Ruoka on kuitenkin meille kaikille välttämättömyys, tarkemmin ajateltuna ne ruoan sisältämät makro- ja mikroravinteet.

Osallistuin 29.1.2019 Sitran koordinoimaan erätauko – dialogiin. MTK Häme sekä Kanta- ja Päijät-Hämeen ruokaviesti -hanke järjestivät keskustelun ruoasta ja ilmastonmuutoksesta Hämeenlinnassa. Keskustelun aiheena oli ”Mikä estää meitä tuottamasta ja kuluttamasta ilmastoneutraalia ruokaa jo nyt?”. Tavoitteena oli tuoda näkemyksiä ja luoda ymmärrystä ruoantuotantoon ja -kulutukseen liittyvissä asioissa, erityisesti Hämeessä. Paneelikeskustelussa oli minun lisäkseni mukana kaksi maatalousyrittäjää, ruoan ilmastovaikutusten tutkija, Hämeenlinnan kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja osuuskaupan edustaja. Myös yleisö osallistui innokkaasti keskusteluun. Mukana olikin muun muassa maatalousyrittäjiä, poliitikkoja ja opiskelijoita. Erityisesti nousi esiin huolta ilmastonmuutoksesta, maailman kasvavan väestön ruokkimisesta, hiilensidonnasta, ruokahävikistä, maaperän ravinteikkuudesta, lähiruoan kysynnästä, terveellisestä ruokavaliosta ja monista muista tärkeistä asioista. Keskustelusta kertovan uutisen voi lukea osoitteesta: http://kasvuahameessa.fi/uutiset/keskustelu-ruuan-ilmastovaikutuksista-on-hameessa-rakentavaa-ei-repivaa/.

Planetaarinen ruokavalio

No, mitä sitten pitäisi syödä?

Yle uutisoi muutama viikko sitten tutkijoiden kehittämästä planetaarisesta ruokavaliosta. Tutkimuksen lopputuloksena saatiin ruokavalio, joka pelastaisi maailmanlaajuisesti miljoonia ihmishenkiä, takaisi ruoan riittävyyden kaikille väestönkasvusta huolimatta ja estäisi ympäristökatastrofin. Viesti on selvä: Enemmän kasviperäistä ravintoa ja vähemmän eläinperäistä ravintoa (Katso kuva). (Juhola, 2018; EAT-Lancet Commission) Sama viesti kuuluu monesta suunnasta; Ravitsemussuositukset, luontojärjestöt, tutkimukset ja ekologiset mittarit sanovat samaa.

Myös Hämeenlinnassa keskustelussa nousi esiin kysymys siitä, että voisimmeko mekin Suomessa saada ravintosuositukset, joissa otetaan myös ympäristö huomioon. Suomalaisista ravitsemussuosituksista löytyykin kohta, jossa käsitellään kestäviä valintoja (VRN, 2014). Mielestäni ajatus on todella hyvä ja sitä voisi edelleen laajentaa ja luoda lisää tietoisuutta kuluttajille. Emmehän me voi vain syödä välittämästä siitä, mitä ruokamme ympäristölle aiheuttaa! Lisäksi, nousi esiin ajatus siitä, että mikä ruoan todellinen tarkoitus meille on. Meidän pitäisi keskittyä siihen, että mitä oikeasti tarvitsemme ravinnosta.

mikasandblogikuva

Kuva. Planetaarisen ruokavalion mukainen lautasmalli, jossa kasvisten osuus on suuri ja eläinperäisen ravinnon määrä hyvin pieni. (EAT-Lancet Commission)

Keskustelussa Hämeenlinnassa oltiin myös hyvin yksimielisiä siitä, että maailmassa ja Suomessa syödään liikaa eläinperäisiä tuotteita. Viljelijöiden toive oli, että vähemmän mutta parempaa. Toivottiin kotimaisen tuotannon käyttöä enemmän. Puheeksi tuli myös ongelmat tuontituotteiden kanssa. Ulkomailta tuodut eläin- tai kasviperäiset tuotteet sekä Suomessa talvella kasvihuoneessa viljellyt tuotteet eivät ole täysin ongelmattomia eettisten ja ekologisten näkökulmien kannalta. On olemassa tietoa, että ruoan ympäristövaikutuksista suhteellisen pieni osa tulee kuljetuksesta, ja toisaalta kotimaisuus ei ole tae ympäristöystävällisyydestä. Toki ruoan alkuperän tietäminen tuntuu mukavalta ajatukselta.

Ruokaa, kiitos!

Keskustelu herätti monenlaisia ajatuksia. Nostin esiin asian, että onko järkevää kierrättää ruokaa eläinten kautta ja näin menettää suurin osa energiasta matkan varrella. Vastauksena tuli muun muassa se, että iso osa pelloista on sellaisia, joissa kasvaa vain nurmi ja täten eläimiä käyttämällä saadaan sekin ihmisravinnoksi. Lisäksi esiin nousi asia maaperän lannoituksesta ilman eläimiä. Myös ajatus siitä, että millä viljelijää kannustetaan sitomaan hiiltä maaperään, oli mielestäni tärkeä. Tulipahan esiin myös se, että jo Keski-Eurooppaan mentäessä eläimille syötetään reilusti maissia ja soijaa.

Keskustelu muistutti mieleeni joskus kuulemani ajatuksen: ”Jos haluat olla ilmastoviisas, muuta pois Suomesta”. Vaikka Suomessa asutaankin, niin omaan ympäristöjalanjälkeensä voi vaikuttaa todella paljon, myös ruoan kannalta ajateltuna. Keskustelu laittoi tosissaan ajattelemaan, että asia voisi olla paljon selkeämpi, jos olisimme etelämpänä. Suomi on kuitenkin pohjoinen maatalousmaa, jossa ruoantuotanto ei onnistu samanlailla kuin lämpöisemmässä. Ongelmia aiheuttavat monet asiat, joista itse en edes tiedä tarpeeksi. Huomionarvoista mielestäni on kuitenkin se, että Luonnonvarakeskuksen (2018) tilastoja lukemalla voidaan huomata, että myös Suomessa tuotetusta ruoasta suurin osa menee eläinten ruokintaan. Viljoista (pääosin kaurasta ja ohrasta) eläinten rehuksi menee lähes 2 miljardia kg. Tämä tarkoittaa noin 350 kg jokaista suomalaista kohti vuodessa eli noin kilon päivässä. Kyllä meillä Suomessakin ruokaa riittää. Kuten tiedämme, ei koko maailmassakaan tarvitsisi olla yhtään nälkäistä ihmistä, jos ruoka kohdentuisi tasaisemmin.

Kotitalouksien ruokahävikki oli myös yksi esiin noussut asia. Vaikka sen osuus ei ole ”suuri” on sen merkitys kuitenkin iso. Ongelmaa ei voi kokonaan poistaa, mutta omaan ruokahävikkiin voi vaikuttaa keskittymällä ja organisoimalla ruokavarat paremmin. Ruokaa täytyy arvostaa. Minun kohdallani se on auttanut. Valmiiksi kuluttajalle viljelty, mahdollisesti prosessoitu, pakattu ja kuljetettu ruoka on jo jättänyt oman jälkensä ympäristöön ja ilmastoon. Jos se menee roskikseen, on koko ketju pellolta kuluttajalle menettänyt tarkoituksensa. Voiko turhempaa olla? No, itsekin olen tähän syyllistynyt, mutta onnistunut vähentämään omaa hävikkiäni merkittävästi.

Hyvinvointia vai pahoinvointia?

Keskustelussa esiin nousi myös eläinten hyvinvointi. Maidontuottajat vakuuttivat, että Suomessa ei voisi mitenkään tapahtua vastaavaa kuin monien uutissivustojen julkaisemissa tiedoissa Puolalaiselta teurastamolta. Muun muassa MTV uutiset (2019) jakoi Puolalaiselta teurastamolta kuvatun videon, jossa sairaita nautoja raahataan päästä teurastamon lattiaa pitkin. Eettisyys ja moraali on kai ihmisen itsensä päätettävissä, mutta itse olen sitä mieltä, että tietoa eläinten hyvinvoinnista pitäisi olla enemmän saatavilla. Mielestäni tietoon perustuvat ratkaisut ovat tärkeämpiä kuin tavat ja perinteet, joihin vain on totuttu. Ei saisi olla salaisuus, että kananmunateollisuudessa ei kukkoja tarvita eikä taloudellisesti ajateltuna niitä kannata kasvattaa, joten tappaminen tapahtuu pian kuoriutumisen jälkeen. Maidontuotannossa taas on yleistä, että vasikka vieroitetaan emostaan pian syntymän jälkeen. Eläinten hyvinvointia on tutkinut muun muassa Elina Lappalainen, joka on Tieto-Finlandia-palkittu teoksellaan Syötäväksi kasvatetut – Miten ruokasi eli elämänsä. Hänen blogiinsa voi tutustua osoitteessa: http://www.syotavaksikasvatetut.fi/kuvareportaasit-maatiloilta/ .

Moni välittää eläinten ja ihmisten hyvinvoinnista, mutta onko kuitenkin tämä nykyinen tehostettu systeemi mennyt liian pitkälle? Puhuttaessa ruoasta tai tavaroista on kaikkea tuotettava mahdollisimman tehokkaasti ja halvalla. Globaalissa skaalassa maailman sadan suurimman talouden joukossa vuonna 2016 oli 69 yritystä ja 31 valtiota (Global Justice Now, 2016). Tämä antaa ajattelun aihetta. Miten otetaan huomioon ihmisten, eläinten ja ympäristön hyvinvointi tällaisessa kehityksessä?

Ylikulutus

Hämeenlinnassa käyty keskustelu ruoasta ja sen ilmastovaikutuksista oli todella hyvin järjestetty ja keskustelu itsessään pysyi rakentavana. Se antoi paljon ajatuksen aihetta itselleni ja toivon, että myös muille mukanaolijoille. Kannustan kaikki kiinnostuneita ottamaan selvää ruoan ympäristö- ja terveysvaikutuksista sekä eettisyydestä ja tekemään sen jälkeen itse päätöksensä siitä, mitä haluaa syödä. Ympäristötekoja voi ja pitää tehdä Suomessa. Vaikka kylmä ympäristö aiheuttaakin rajoitteita, meillä kuitenkin on lähes ylenpalttisesti hyvinvointia ja varaa tinkiä omasta kulutuksestamme reilusti. Siitä olen varma, että tämä tapamme ylikuluttaa lähestulkoon kaikkea on syy siihen, miksi tilanne planeetallamme on tällainen. Toivon kuitenkin, että saamme tehtyä globaalisti ne isot muutokset, joiden seurauksena ympäristö voi taas paremmin.

Hyvää alkavaa kevättä!

Kirjoittaja on kestävän kehityksen 1. vuoden opiskelija Mika Sand

 

Lähteet

EAT-Lancet Commission. Summary Report of the EAT-Lancet Commission. Healthy Diets From Sustainable Food Systems. Haettu 31.1.2019 osoitteesta https://eatforum.org/content/uploads/2019/01/EAT-Lancet_Commission_Summary_Report.pdf

Global Justice Now. (2016). 10 biggest corporations make more money than most countries in the world combined. Haettu 31.1.2019 osoitteesta https://www.globaljustice.org.uk/news/2016/sep/12/10-biggest-corporations-make-more-money-most-countries-world-combined

Juhola, T. (2019). Yle uutiset. Tutkijat kehittivät planetaarisen ruokavalion – Se estäisi miljoonia ennenaikaisia kuolemia ja ruokkisi terveellisesti koko maapallon väestön. Haettu 31.1.2019 osoitteesta https://yle.fi/uutiset/3-10600684

Luonnonvarakeskus. (2018). Ruoka- ja luonnonvaratilastojen e-vuosikirja 2018. Haettu 31.1.2019 osoitteesta https://stat.luke.fi/sites/default/files/luke-luobio_59_2018_u.pdf

MTV uutiset. (2019). Katso video! Näin kammottavasti nautoja kohdeltiin puolalaisessa teurastamossa – sairaita eläimiä raahattiin lattioita pitkin kohti kuolemaansa. Haettu 31.1.2019 osoitteesta https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/katso-video-nain-kammottavasti-nautoja-kohdeltiin-puolalaisessa-teurastamossa-sairaita-elaimia-raahattiin-lattioita-pitkin-kohti-kuolemaansa/7261708#gs.YQM5W9eg

VRN. (2014). Terveyttä ruoasta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. Haettu 31.1. osoitteesta https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/teemat/terveytta-edistava-ruokavalio/kuluttaja-ja-ammattilaismateriaali/julkaisut/ravitsemussuositukset_2014_fi_web_versio_5.pdf

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: