Eturintamaa etsimässä

Homo sapiens -lajin toiminta on aiheuttanut useita ongelmia ekosysteemeissä: hiilidioksidin lisääntyminen ilmakehässä, joka aiheuttaa ilmaston nopean muutoksen; laaja-alainen maankäyttö, joka johtaa usean eläinlajin elinympäristön tuhoutumiseen ja vaikeuttaa veden imeytymistä maaperään; muoviroska ja mikromuovi, jonka kaikkia vaikutuksia ei edes tunneta; typen, fosforin, lääkeaineiden ym kertyminen vesistöihin. Ulospääsyä ei näytä olevan taloudellisten ja yhteiskuntajärjestykseen liittyvien  välttämättömyyksien edessä.  Materiaalin kierrätys, uusiutuvat energiamuodot, kulutuksen vähentäminen, elämäntavan muutos: riittääkö tämä, vai pitääkö talouden ja yhteiskuntajärjestelmän romahtaa? Näitä joutuu Kestävän kehityksen koulutuksessa pohtimaan, tavoittelemaan perusteiden ymmärtämistä.

Ahdistaa, pelottaa, hirvittää ja hävettää olla ihminen. Kirjoittaa globaalin kaupankäynnin ja huipputeknologian mahdollistamana sähköä kuluttaen tietokoneen näytölle. Vaikea olla olematta tekopyhä, edes omissa silmissään. Missä on se eturintama, jossa voisimme taistella tulevien sukupolvien elämän puolesta? Miten julistaa sota, kun vihollinen on itse? Katselen pienten lastenlasteni kuvia ja mietin, mitä heillä on odotettavissa vuonna 2040, jolloin ilmastopäästöjen pitäisi olla kurissa ja maapallon keskilämpötila noussut 2 astetta. Jotain tarttis tehdä.

Demokratiassa voi vaikuttaa yksilötasolla omien valintojen kautta, kansalaisaktivistina tai yhteisötasolla taiteen kautta ja osallistumalla poliittiseen toimintaan. Mietin mökille muuttamista ja samaan aikaan sitä, että menen lastenlastani katsomaan Kanarian saarille ainakin kerran vuodessa. Lentokoneella vaiko autolla, vai pääsisikö junalla kuinka pitkälle. Yhtälö on päätön, silti en näe muita mahdollisuuksia.

Vihreät puolueena on ollut pipertelyn maineessa silloin, kun ekoysteemin tuhoutumisen uhka ei ole ollut niin käsin kosketeltava, kuin tällä hetkellä. Nyt ”vihreys” on jokaisen puolueen agendassa jossakin muodossa ja Vihreästä puolueesta on tullut yleispuolue, jonka tavoitteet eivät enää yksiselitteisesti liity ekosysteemin säilyttämiseen.  Kaikissa puolueissa on mahdollisuus vaikuttaa harjoitettuun ilmastopolitiikkaan, kunhan niiden toimintaan osallistuu aktiivisesti. Olen kokenut, että tämä kestävän kehityksen koulutus onkin melkoinen vaikuttamisen aseistus. Saa käsityksen missä mennään, miten homma toimii ja mistä hankkia tietoja. Puita halaavista pipertelijöistä ei meidän korkeakoulumme kouluttamilla uusilla vaikuttajilla ole edes varjoa, sillä he tietävät mistä puhuvat ja ymmärtävät vaikuttamisen vähemmän kainotkin keinot laaja-alaisesti. Hitto, mutta olen ylpeä heistä! Tulkaa tänne Suomen paras nuoriso ja menkää mukaan politiikkaan ja menkää maailmalle muuttamaan tulevaisuutemme!

 

Kirjoittaja on Tanja Thomsson, vihreä vanhus ja 4. vuoden opiskelija

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: