No Poo – laiskan, köyhän ja ekologisen tyypin hiustenhoitoa

Viime syksynä opintojen alkaessa, mietimme uusien keke-kavereiden kanssa kauneudenhoitotuotteiden ekologisuutta ja sitä, kuinka yhdistää opiskelijabudjetti ja ympäristöarvot. Ekologiset kauneudenhoitotuotteet, kun tuppaavat olemaan melko tyyriitä – ymmärrettävistä syistä tosin. Siitä se ajatus sitten lähti: voisiko ilman shampoota pärjätä?

 

Shampoottomuuteen eli No shamPoo -menetelmään siirtymistä makustelin muutaman viikon ajan. Eniten mietitytti, kuinka hiukset ja päänahka tulisivat haisemaan, miten päästä rasvaisuudesta eroon, kuinka selvittää takut hoitoaineetta ja miten kauan päänahalla menisi tottua shampoottomuuteen. Googlen tarjoamista kauhukertomuksista huolimatta päätin edes kokeilla no poo:ta ja niin tuli lokakuinen sunnuntai, jolloin pesin hiukseni viimeisen kerran shampoolla.

 

IMG_8052 (1024x683)

Tukka, jota ei ole pesty shampoolla puoleen vuoteen saati värjätty melkein vuoteen. Ja naama, joka puhdistuu suolalla ja kosteutuu kookosöljyllä.

 

Puoli vuotta myöhemmin voin todeta, että kannatti kokeilla aloittaa shampoottomuus. Omalla kohdallani päänahan totuttaminen uuteen pesutyyliin sujui vallan kivuttomasti ilman suurempia kriisejä ja huonoja hiuspäiviä. Tai no, jos ihan rehellisiä ollaan, huonoja hiuspäiviäkin on ollut, mutta ei yhtään sen enempää kuin shampoo-aikoina.

 

No milläs sitten pesen hiukseni? Vedellä. Pääasiassa pelkällä vedellä. Alkuun kokeilin veden lisäksi ruokasoodaa, kananmunaa sekä sokeri- tai suolakuorintaa, mutta totesin pelkän veden riittävän päänahan totuttua hellempään pesuun ja kuonan poistoon. Ruokasoodalla tai kananmunalla saa helposti pestyä hiusnaamiot (eli yleensä oliivi- tai kookosöljy-hunajamössöt) vaikutusajan jälkeen pois, mikäli hiukset tuntuvat jäävän rasvaisiksi sekä hiuslakat, joita pari kertaa olen kavereilta suihkutellut erityisten teemabileiden kampauksia pitelemään.

 

Kananmunan huonoina puolina mainittakoon haju, joka jää sekä hiuksiin että kylpyhuoneeseen ainakin seuraavaan pesuun asti ja eettinen kyseenalaisuus, jota voi kompensoida valitsemalla vapaan kananmunan. Ruokasooda taas kuivattaa päänahkaa, joten ilman lisäkosteutusta en sitä suosittele. Sokeri- tai suolakuorinnat puolestaan parantavat päänahan verenkiertoa ja suola tuntuu tuuheuttavan tyveä meriveden tavoin.

 

En ole pelkästään shampooton, vaan myös hoitoaineeton ja se on ollut haastavampaa kuin itse no poo. Hiusteni latvat on useamman kerran vaalennettua, mikä tuntuu hiusten kunnossa. Värjäämätön tyvi pärjää helposti ilman hoitoainetta, mutta latvojen hattara tarvitsee toisinaan tehohoitoja. Onneksi monikäyttöinen kookosöljy toimii myös hiuksiin jätettävänä hoitoaineena. Yleensä hieron latvoihin käsistä ylimääräiset kookosöljyt kehon rasvaamisen jälkeen.

 

IMG_8019 (1024x682)

Kaikki kylppäristä löytyvät pesuaineet – suolasaippua ja hienoa merisuolaa.

 

Shampoon käytön lopettaminen pidensi ainakin itsellä aluksi suihkussa kuluvaa aikaa, sillä halusin varmistaa mahdollisimman puhtaan lopputuloksen. Pitkäjänteisyys kuitenkin palkitaan, ja tällä hetkellä suihkussa käynti on niin nopea operaatio, että toisinaan epäilen puhdistustehoa. Pesun toimivuudesta varmin merkki taitaa olla heila, joka edelleen suostuu nukkumaan vieressä.

 

__________________________________________

Miia Palovaara,

jonka kylppäri ei tulvi purkkeja ja purnukoita

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: