Voiko politiikalla tehdä hyvää?

Vuoden 2013 lopulla tehdyn tutkimuksen mukaan suomalaisista vain 11 prosenttia luottaa poliitikkoihin. Monet näkevät politiikan kaiken pahan alkuna ja juurena. Politiikkaan uskovaa ja luottavaa pidetään naiivina, hassuna typeryksenä. Minä olen yksi niistä narreista, jotka uskovat, että politiikalla voi tehdä myös hyvää.

Esimerkkejä siitä, että politiikalla asioita voi muuttaa myös parempaan suuntaan, löytyy kyllä maailmalta. Niistä vain harvemmin uutisoidaan yhtä suurella tunteen palolla kuin huonoista uutisista. Nyt on aika tuoda nämä hyvät poliittiset teot suuren yleisön tietoisuuteen!

 

Tahtotilasta todeksi

Nykyiset kansainväliset ilmastosopimukset eivät velvoita kehitysmaita päästövähennyksiin. Siitä huolimatta 200,4 miljoonan asukkaan Brasilia vähensi lähes 40 prosentilla ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjään vuosina 2005-2010!

vesiputous sademetsässä

Tärkeimpänä vaikuttajana moisiin päästövähennyksiin oli metsähakkuiden vähentäminen. Melkoinen suoritus pelkän vapaaehtoisen sitoumuksen avulla. Pitäisikö EU-alueen ottaa tästä oppia ja päivittää melko kunnianhimottomia päästötavoitteitaan?

 

100 % luomua

Vuonna 2013 uutisoitiin, että Intian ja Kiinan välinen pieni sisämaavaltio Bhutan on päättänyt siirtää koko maansa maatalouden luomutuotantoon. Muun muassa torjunta-aineet kiellettiin, ja lannoituksessa siirryttiin luonnonmukaisesti eläinten lantaan.

Päätös siirtyä luomutuotantoon liittyi sekä buddhalaiseen luonnon kunnioittamiseen sekä käytännöllisyyteen – Bhutanin maasto on vuoristoista, eivätkä kemikaalit pysy siellä, missä niitä käytetään.

Riisinviljelyä Bhutanissa

Suomen viljelyalasta noin 10 prosenttia on luonnonmukaisessa tuotannossa. Sisävesistöt ja Itämeri saastuvat. Olisiko jo Suomenkin aika siirtyä enemmän luomutuotantoon kannustavaan politiikkaan?

 

Kaiken pohjana onnellisuusfilosofia

Kyllä Bhutanissa osataan! Siellä kehitystä kun mitataan bruttokansanonnella (Gross National Happiness, eli GNH). Bhutanilaisia lapsiaBruttokansanonni koostuu yhdeksästä alueesta, joita ovat muun muassa henkinen hyvinvointi, hyvä hallinto, terveys, ajankäyttö sekä ekologinen monimuotoisuus.

Bhutanissa tämä onnellisuusfilosofia näkyy kaikessa politiikanteossa: perustuslaissa on esimerkiksi määritelty, että maan pinta-alasta 60 prosenttia on aina oltava metsien peitossa. Lisäksi Bhutanissa kaivosteollisuus on kielletty, koska tulevien sukupolvien tulevaisuus halutaan taata.

Kouluissa lapsille opetetaan rahan tavoittelemisen sijasta onnea. Tämän tiedon jälkeen tuntuu typerältä sanoa Bhutania kehitysmaaksi.

Onhan se jo pitkään tiedetty, ettei raha tietyn pisteen jälkeen enää nosta ihmisten hyvinvointia. Vähän harmillista, että Suomessa talouskasvua ensisijaisena vaaliteemanaan taitaa tällä hetkellä ajaa suurin osa ehdokkaista.

 

Kaupunki vihreämmäksi

Pari päivää sitten Ranskan parlamentti hyväksyi lain, jonka mukaan kaikkiin uusiin liikerakennuksiin tulee vastedes rakentaa joko viherkatto tai vaihtoehtoisesti asentaa aurinkopaneeleita. Viherkatot toimivat eristeenä, ja vähentävät siten lämmitys- ja ilmastointikuluja. Lisäksi ne myös sitovat sadevettä ja tarjoavat elintilaa linnuille. Kaiken lisäksi ne näyttävät hyvältä!

Lain mukaan viherkaton ei tarvitse olla koko katon laajuinen. Ja jos vehreys oman toimistotalon katolla ei nappaa, voi sen sijaan katolle asentaa aurinkopaneeleita ja siten tuottaa uusiutuvaa energiaa joko oman toimiston käyttöön tai verkkovirtaan syötettäväksi. Kuvitelkaapa näkymä Riemukaaren huipulta ja ympärille leviävä näkymä sadoista viherkatoista!

Näkymä Pariisin ylle Riemukaaren päältä

Pariisia Riemukaaren päältä nähtynä. Muutama viherkatto bongattiin jo ennen lain voimaantuloa! Kuva: Siru Perälä

 

Asiat tärkeysjärjestykseen

Viimeisenä politiikalla voi tehdä myös hyvää -esimerkkinä nostan esiin Seychellit, pienen saarivaltion Afrikan mantereen itäpuolella.

Vuonna 1990 maan silloinen sosialistinen hallitus esitti ainutlaatuisen ympäristönsuojelusuunnitelman, jossa luonnonsuojelu asetettiin talouskasvun edelle. Luin tämän eräästä tietosanakirjasta, mutta en armottomasta googlettelusta huolimatta löytänyt netistä asiasta yhtään lisätietoa.

Seychelleiltä, La Diguen saarelta

La Diguen saarelta, Seychelleiltä. Kuva: Siru Perälä

 

Vaikka maan talous on paljolti riippuvainen turismista ja se työllistää valtion kansalaisista noin 30 prosenttia, halutaan maan luontoa ja ympäristöä suojella rajoittamalla turistien määrää. Mielestäni tämä kertoo yhä mentaliteetista, joka arvottaa luonnon rahaa korkeammalle.

 

Lainkirjat uusiksi

Yllä esitellyt esimerkit osoittavat mielestäni sen, että politiikalla voi tehdä myös paljon hyvää. Tarvitaan vain tahtotila hyvän tekemiseksi, ajattelua laatikon ulkopuolelta sekä pieni ripaus idealistisuutta ja kunnianhimoa.

Itse koen, että poliitikot torppaavat monet hyvät ideat antamalla ymmärtää, että idean toteuttamiseksi koko Suomen lakien kirjo tulisi muuttaa päälaelleen. Voiko asia olla näin?

Ja toisaalta: mitä sitten, jos asia olisikin niin, ja koko lainkirja tulisi päivittää uudelleen? Suomessa annetaan vuosittain yli tuhat säädöstä. Jos näistä laeista edes muutama kymmen keskittyisi byrokratian luomisen sijaan edistämään kokonaisvaltaista kestävää kehitystä, voisi Suomi olla hyvin erilainen maa olla ja elää.

_____________________________________________
Siru Perälä,
joka pyrkii myös vaalihumun keskellä olemaan menettämättä uskoaan politiikkaan

Lähteet:
Brasilian tapaus
Bhutanista täällä, täällä ja täällä
Seychelleistä WSOY:n Facta-tietosanakirjasta
Ranskan viherkatoista kertoi HS.fi ja Tekniikka&Talous

Kuvat:
Sademetsä
Riisipelto Bhutanissa
Bhutanilaisia lapsia

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: