Ja kuinkas sitten kävikään

Olemme sitä mieltä, että kestävä kehitys on muutakin kuin asioista luopumista, kuten uusien, ympäristön kannalta parempien asioiden suunnittelua ja toteuttamista. Ratkaisevasti esimerkiksi ilmastonmuutoksen hidastamiseen vaikuttavat ilmastopäätökset ovat parhaimmillaan laaja-alaisia ja kauaskantoisia, ja Humppilan ekolentokenttä olisi ollut askel oikeaan suuntaan. Vaikka lentäminen ei luultavasti vielä pitkään aikaan tule olemaan ekologista, voidaan toimia siihen suuntaan kulkemiseksi jo tänä päivänä.

Huhtikuussa 2014 ympäristöministeriö vahvisti puolentoista vuoden odotuksen jälkeen Kanta-Hämeen vaihemaakuntakaavan. Ministeriö kuitenkin hyväksyi valituksen, jonka myötä Humppilaan suunnitteilla ollut ekolentokenttä ja sen yhteyteen kaavailtu rautatie- ja maaliikenteen keskus eivät näillä näkymin tule toteutumaan. Tässä tekstissä kerromme, miksi ministeriö päätti mielestämme väärin.

Ympäristön vuoksi

Jos Humppilaan olisi tullut ekolentokenttä, lentorahtiliikenne tuottaisi vähemmän hiilidioksidia. Lyhin lentoreitti Aasian ja Pohjois-Amerikan välillä kulkee Suomen kautta. Lyhyemmät lentoreitit tarkoittavat vähemmän lentämistä ja vähemmän päästöjä. Välitankkaus Humppilassa olisi mahdollistanut kevyemmillä koneilla lentämisen ja siten pienemmän polttoaineenkulutuksen.

Lentokonevalmistaja Boeing on ennustanut, että lentorahtiliikenne tulee kasvamaan noin kolminkertaiseksi nykyisestä seuraavien 15 vuoden aikana. Keski-Euroopan suurimpien lentokenttien liikennepaine on nyt jo niin kova, että ne tuskin kestävät rahtiliikenteen ennustettua kasvua. Tämä tarkoittaa vapaan ilmatilan entistä suurempaa kysyntää. Humppilassa vapaata ilmatilaa olisi.

hea

Pohjois-Euroopan pisin kiitorata (3 200 metriä) olisi myös mahdollistanut loivat nousut ja laskut, jotka tuovat säästöjä polttoainekustannuksiin ja siten myös vähentävät hiilidioksidipäästöjä. Koneiden nousut ja laskut olisivat vapaan ilmatilan vuoksi voineet myös olla suoria – näin turhalta odottelulta ilmassa oltaisiin vältytty.

Talouden vuoksi

Jos Humppilaan olisi tullut ekolentokenttä, seutukunnan talous olisi lähtenyt nousuun. Hämeen ELY-keskuksen mukaan helmikuussa 2014 Forssan seudun työttömyysprosentti oli 13,6 prosenttia. Humppilan työllisyystilanne oli seudun toiseksi huonoin. Hanke olisi rakennusvaiheessa työllistänyt 1700 henkilöä ja valmistuttuaan kenttä olisi tarjonnut työpaikan noin 400:lle.

Ekolentokenttä ja sen ympärille kaavailtu hiilineutraali matkakeskus olisi luonut uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lähiseudulla jo toimiville ympäristöalan yrityksille. Toteutuessaan hanke olisi myös nostanut alueen imagoa, ja kohentanut alueen taloudellista tilannetta esimerkiksi lisääntyneen läpikulun myötä.

Myös lentoyhtiöt olisivat hyötyneet ekolentokentästä: Humppila sijaitsee lyhimmällä lentoreitillä Kiinasta Yhdysvaltoihin. Lyhyempi lentoreitti johtaa taloudellisiin säästöihin sekä päästöjen vähenemiseen polttoaineen kokonaiskulutuksen pienenemisen vuoksi. Pitkän kiitoradan mahdollistamat loivat nousut ja laskut pienentävät lentokoneiden polttoainekustannuksia: esimerkiksi Aasia-Yhdysvallat -lentoihin voitaisiin lentoa kohden saavuttaa noin 9000 euron säästöt.

hea2

Sosiaalisten vaikutusten vuoksi

Jos Humppilaan olisi tullut ekolentokenttä, talouden kerrannaisvaikutukset olisivat näkyneet useissa kunnan toimissa ja siten myös kuntalaisten arjessa. Lentokenttähankkeen toteuttamisella oltaisiin vältytty muun muassa lisävelan ottamiselta, kunnallisverotuksen kiristämiseltä sekä säästöiltä, jotka heikentäisivät kunnan palveluja.

Lentokenttä olisi työllistänyt joko suoraan tai välillisesti noin 2000 ihmistä. Se olisi nostanut kunnan imagoa ja tukenut Forssan seudun tavoitetta olla johtava toimija vihreän logistiikan alalla vuoteen 2025 mennessä. Hanke olisi parhaimmillaan myös voinut edistää alueen kuntien yhteisöllisyyttä yhteistä päämäärää tavoitellessa.

Näistä kolmesta osa-alueesta sosiaalisten vaikutusten arvioiminen etukäteen on kaikista hankalinta. Hanke on aiheuttanut paljon vastustusta Humppilassa pääosin juuri sosiaalisten vaikutusten vuoksi. Lentokenttäalue olisi jättänyt alleen muutamia maatiloja, ja toteutuessaan muovannut alueen luonnonmaisemaa.

Kauaskantoista kestävää kehitystä

Mielestämme Humppilan ekolentokenttähankkeen positiiviset vaikutukset olisivat kokonaisuudessaan olleet negatiivisia vaikutuksia suuremmat. Lisäksi on epätodennäköistä, että lentoliikenne lopetettaisiin kokonaan. Jos lentämisestä on mahdollista tehdä ympäristöä vähemmän kuormittavaa, miksi sitä ei tehtäisi?

Lue myös kahden muun kestävän kehityksen  opiskelijan toisenlainen näkökulma aiheeseen: Aina vain lentokenttiä

————————————————————————

Keket Emma Kokkonen ja Siru Perälä

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggaajaa tykkää tästä: