11 tapaa tehdä työharjoittelu

Kestävän kehityksen työharjoittelun voi tehdä todella monenlaisissa paikoissa. Harjoittelu antaa hyvän mahdollisuuden kokeilla erilaisia oman alan työympäristöjä, saada työkokemusta ja etsiä omaa suuntaa. 

Kestävän kehityksen koulutusohjelmaan kuuluu kaksi noin kolmen kuukauden harjoittelua. Tätä juttua varten haastattelimme muutamia eri vuosikurssien opiskelijoita, jotka kertoivat harjoittelukokemuksistaan. Haastatellut kertovat nyt harjoittelupaikoistaan muun muassa sen, mitä tekivät, mistä pitivät ja saivatko palkkaa.

Haastattelujen purkamista ja afrikkalaisen aksentin tulkitsemista

Olin harjoittelussa SHALIN Suomi ry:llä. Tein töitä kotona ja työni oli siis litteroida haastatteluja, eli kuunnella ne nauhalta ja kirjoittaa tekstiksi. Haastattelut oli tehty Keniassa ja Tansaniassa ja koskivat YK:n vuosituhattavoitteiden (epä)onnistumista, joten siinä oppi kyllä melko paljon, mikäli ei keskittynyt ihan pelkästään kirjoittamaan haastattelua sana sanalta (mikä kyllä oli aika vahvasti se juttu, koska aksentti oli minulle aika vaikeaa ymmärtää).

Sain harjoittelupaikan, kun olimme Keniassa kehitysyhteistyösivuaineen opintomatkalla ja siellä oli mukana Shalinin perustaja Peter Kuria ja kysyimme häneltä, olisiko Shalinissa jotain harjoittelupaikkaa tarjolla. Harjoittelu oli palkaton.

Tein töitä kotona Forssassa, koska työn luonne ei vaatinut toimistolla oloa. Se kuulosti aluksi tosi kivalta, mutta ei sopinut minulle ollenkaan: kaipasin sitä, että saan aamulla lähteä työpaikalle työkavereiden seuraan. Ei ollut yhtään kivaa istua yksin kotona näpyttelemässä koko kesä. Seuraavan harjoitteluni tärkeimpiä kriteereitä onkin kiva työpaikka!

– Heta K.

Myllyt pyörimään!

Toinen harjoitteluni oli Voimamylly Oy / Voimavapriikki Oy:llä. Tehtäväni oli luoda tuulivoimahankkeeseen liittyviä karttoja ja käydä alustavia neuvotteluja maanomistajien kanssa, sekä pitää huolta nettisivujen päivittämisestä. Sain vastuuta ja oli oikeen mukavaa.

Vinkkini harjoittelupaikan hakuun: etsi yritys joka on aloittelmassa ympäristöalaan liittyvää hanketta ja tarjoudu harjoitteluun. Yritys ei ehkä vielä tiedä tarvitsevansa harjoittelijaa tai ei ole vielä aloittanut rekryprosessia.

– Pekka P.

Projektitöitä Turussa ja Tansaniassa

Olin ensimmäisen työharjoitteluni suomalaisessa Art in Tanzania -järjestössä, joka toimii Tansaniassa. Saimme itse kehittää projekteja, me teimme ja opetimme kurssin kestävästä kehityksestä koulussa (kuva alla). Oliko kivaa? Joo ja ei, sopii niille jotka haluu oma-alotteisesti ja vapain käsin tehdä projektia, ohjausta ei kauheesti ollut. Emme saaneet palkkaa.

Toisen harjoitteluni olin Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniassa, Turussa. Olin projektiharjottelijana kestävän liikkumisen hankkeissa, käytännössä eniten työmatkapyöräilykilpailussa, tehtäviini kuului kaikkea sen järjestämiseen liittyvää. Oli kivaa mutta sit taas tosi jäykkää 8-16 toimistohommaa, eikä pystyny hyödyntämään kauheen laajasti taitojaan. Harjottelusta en saanut palkkaa, mutta jatkoin palkallisena töissä.

– Oskari P.

Lasinkierrätyksen valvontaa ja näytteiden ottoa

Olin harjottelussa Uusioaines Oy:llä prosessinhoitajana. Työtehtäviä oli lähinnä työt käsinlajitteluhihnalla, laitoksen valvonta, huoltotyöt ja lasinäytteiden tekeminen.

Tykkäsin olla siellä, mutta kolme kuukautta oli ehkä vähän paljon, koska työt oli melko yksitoikkoisia ja ympäristö pölyinen (hengityssuojainta piti käyttää aina) ja meluisa (kuulosuojaimet). Ja hajuja oli välillä paljon… Kuitenkin ekaks harjottelupaikaks se oli ihan jees.

– Satu A.

Huussien huumaa

Olin harjoittelussa tamperelaisen kansalaisjärjestö Käymäläseura Huussi ry:n kehitysyhteistyöhankkeissa Sambiassa kesällä 2012. Huussilla on vuosittain harjoittelijoita sekä Tampereen toimistolla että kehitysyhteistyöhankkeissa Sambiassa ja Swazimaassa. Huussi on varmasti monelle kekelle tuttu järjestö, kun sieltä on käynyt viime vuosina Forssassa projektipäällikkö esittelemässä toimintaa, mutta kyseessä on siis ekologista sanitaatiota edistävä kansalaisjärjestö.

Harjoittelun aikana minun ja muiden harjoittelijoiden työtehtäviin kuului kehitysyhteistyöhankkeen kestävyyden arviointia, koulutusmateriaalien suunnittelua ja vaikuttavuustutkimuksen toteuttaminen. Työskentelimme sekä Sambian pääkaupungissa Lusakassa että Luoteis-Sambian maaseudulla Kalokossa (kuvassa projektin osana rakennettu kuivakäymälä).

DT1

Harjoittelussa oli kivaa, ja erityisesti opettavaista. Harjoittelu Huussilla sopii kehitysyhteistyöstä kiinnostuneelle kekkulille, jolta löytyy myös sopivasti avointa mieltä, kykyä itsenäiseen työskentelyyn ja valmiutta solahtaa afrikkalaiseen elämänmenoon.

Noitten ulkomaan harjoittelupaikkojen suhteen vois kertoa vinkiksi, että ulkomaan harjoitteluista kiinnostuneiden kannattaa mennä tutkimaan Hamkin Oskari-portaalista (huom. portaali on vain nykyisten opiskelijoiden luettavissa) kv-harjoitteluraportteja, kun niitä paikkoja on siellä maakohtaisesti listattu (vaikka toki keket ja muut koulutusohjelmat sekaisin). Tää on varmaan itsestäänselvyys monille, mutta ehkä uutta tietoa jollekin ekaa harjoitteluaan miettivälle :)

– Kaisa P.

Jätehuollon kehittämistä ja lasin valmistusta

Tambest Oy on Forssassa toimiva yritys, joka valmistaa ja toimittaa erilaisia rakennuslaseja. Tehtäviini kuului Tambest oy:n jätehuollon kehittäminen ja arvioiminen, lisäksi harjoittelu sisälsi tuotannossa olemista. Sain harjoittelusta palkkaa.

Harjoittelu ei tuonut juurikaan mitään uutta tietoa. Harjoittelunohjaaja oli kiirellinen (ymmärrettävästi) eikä itse harjoittelulle jäänyt paljon aikaa. Hyvänä puolena voidaan pitää työkokemusta ja palkkaa. Työ on aika raskasta ja vaatii alusta asti tarkkuutta ja keskittymistä.

– Mikko M.

Energia-asiaa kouluihin ja vesistöjen tutkimista

Olin ensimmäisessä harjoittelussa Lahden seudun ympäristöpalveluilla. Suunnittelin ja toteutin sellaista energia-aiheista toiminnallista oppituntia, joka järjestettiin Lahden seudulla tokaluokkalaisten energiansäästöviikon aikana sellaisen kuluttajien energianeuvonta -hankkeen puitteissa. Kiersin teemaviikolla Lahden seudun koulujen 2. luokissa pitämässä tuntia, tykkäsin kyllä. Sain harjoittelusta palkkaakin muistaakseni.

Toisen harjoittelun olin Hämeenlinnan kaupungilla, siellä työtehtävät liittyivät pitkälti vesistöjen tilan seurantaan (kuvassa) ja havaintoputkien kartoitukseen. Se oli palkaton harjoittelu. Tykkäsin enemmän tosta LSYP:n harjoittelusta, koska mua henkilökohtaisesti kiinnostaa ympäristökasvatus. Oli kuitenkin ihan kiva päästä Hämeenlinnassa näkemään millaisia sellaiset ympäristön tilan seurantaan liittyvät työtehtävät voi olla. Molemmissa oli siis loppujen lopuksi puolensa.

– Minna M.

minna1

.

Vaakaa vahtimassa

Olin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän Ämmässuon jätteenkäsittelykeskuksessa. Toimin jätteen vastaanottoprosessin vaakaoperaattorina.

Harjottelu tuolla oli TOSI kivaa, ja mun työporukka oli tosi mukava. Työ oli vuorotyötä ja lomien takii kesällä mun työpari vaihtu jatkuvasti, mikä oli hyvä kokemuksen kannalta.

Mun tehtäviin kuului asiakaspalvelua, punnitus- ja tiedonhallintaprosessin käyttöä ja jäte-erien vastaanottokelpoisuuden arviointi, laadun määrittäminen ja hinnoittelu.

Mulla ei periaatteessa ollu ”harjottelua”, tai sain normipalkkaa ja se ei ollu harjottelunimikkeellä vaan mun pitää hakee se nyt jälkikäteen AHOT-suorituksena (AHOT = aiemmin hankitun osaamisen tunnustaminen). Siellä oli yks aikuiskeke ollu edellisvuonna, ja se oli saanu tuon saman kesätyön suoritettuna AHOT:na harjoittelukseen. :)

– Miia S.

Tekstiilit kiertoon

Työskentelin EAKR-rahoitteisessa VIHI-hankkeessa (Forssan seudun yritysten vihreän kilpailukyvyn ja innovaatioiden kehittäminen) Forssassa.

Työtehtäviini kuului tekstiilinkierrätyspilotissa auttaminen, pilotin toiminnan suunnittelua ja organisointia sekä tuloksista raportointia. Raportointi sisälsi yhteistyökumppaneiden haastatteluiden suunnittelua, toteutuksen ja raportin kirjoittamisen. Osallistuin myös POISTARI-hankkeen materiaalipankkiselvitykseen suorittamalla haastatteluja eko-ompelijoille sekä autoin hankkeiden tapahtumajärjestelyissä. Aikaansaannokseemme, TEXVEX-poistotekstiilipilotin loppuraportti, löytyy täältä. (Kuvassa on lajitteluohjeita tekstiileille, jotka menevät uusiokäyttöön Ekocenter JykaTuotteelle.)

Essi1

Harjoittelussa oli kyllä tosi mukavaa! Työilmapiiri oli mitä parhain ja tuntui, että sai oikeastikin tehdä jotain, jolla on merkitystä. Välillä koneella istuminen puudutti, mutta onneksi oli kuitenkin melko paljon kaikkea muuta aktiviteettia. Palkkaa en saanut. HAMKilla töissä ollessa periaate on, ettei palkkaa voi saada, jos saa opintopisteitä.

Tämän harjoittelun kautta päädyin mm. Cambridge Venture Campille, eli Laurea Entrepreneurship Societyn järjestämälle yrittäjyysleirille. :) Eli kannattaa siis osallistua kaikkeen, niin pääsee tekemään siistejä juttuja!

– Essi K.

————————————————————————————————–

Koonneet Karkki Manninen ja Anja Hausen,
jotka toivottavat kaikille ensi kesäksi harjoitteluun halajaville onnea hakuihin!

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: